2018

ONKO MAALLA ELÄMINEN TERVEELLISEMPÄÄ

Usein kuullaan väitettävän, että elämä maaseudulla on terveellistä ja idyllistä, kun taas elämä kaupungissa on myrkyllistä ja jakomielitautista. Molemmat väittämät ovat osaltaan varmasti osaltaan oikeassa, mutta taas osaltaan hyvin väärässä. Asiantuntijoiden mukaan maaseudulla ja kaupungissa elämisen terveyshyödyt ovat erilaisia ja ehkä hieman yllättäviäkin, kun haetaan vastausta perimmäiseen kysymykseen, eli onko eläminen maaseudulla vai kaupungissa terveellisempää.

Tutkimus Kanadan maaseudulla

Kanadan Ontariossa sijaitsevan Sudburyn yliopiston vanhempi tutkija Raymond Pong sanoo, että väittämissä maalla elämisen terveyshyödyistä ei ole juurikaan mitään perää, vaikka tarjolla on varsin runsaasti raitista ilmaa. Hän kuitenkin kertoo, että vaikka koko maaseudulla asuva väestö ei olekaan sinänsä riskiryhmässä, yleensä ottaen mitä pohjoisemmassa ja mitä pienemmässä maakunnassa väestö asuu, sitä huonompi heidän terveydentilansa on. Pong toimi päätutkijana Kanadan terveystietoinstituutin tutkimuksessa, jossa havaittiin, että Kanadan maaseudulla elävillä ihmisillä oli suurempi kuolleisuus ja lyhyempi eliniänodote kuin kaupungeissa asuvalla väestöllä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vuonna 2001 eliniänodote kaukaisemmilla maaseuduilla syntyneillä miehillä oli 74 vuotta, kun taas kaupunkialueilla syntyneillä se oli 76,8 vuotta. Ero ei ollut tilastollisesti merkittävä naisten kohdalla, missä eliniänodotteet olivat 81,3–81,5 vuotta.

Monia tekijöitä

Tutkimus osoitti myös, että liikalihavuus, tupakointi ja vähäinen liikkuminen ovat kaikki suurempia vaikuttajia kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn maaseudulla asuvassa väestössä, jotka myös kuolivat useammin moottoriajoneuvon törmäyksessä tai työtapaturmassa esimerkiksi loukkaantumisen tai myrkytyksen kautta. Mutta uutiset eivät olleet pelkästään huonoja maaseudun asukkaille, sillä heillä oli myös alempi kuolleisuus syöpiin, he kokivat vähemmän stressiä ja hengityselinsairauksia, minkä lisäksi he kokivat enemmän yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä. Pong kertoo, että maaseudulla asuvat ihmiset kohtaavat enemmän ongelmia terveydenhuoltopalveluiden pariin pääsemisessä kuin kaupungeissa asuvat. Kaukana asuminen vaatii yleensä pidemmän matkan terveydenhuoltopalveluiden äärelle, mikä johtaa suurempaan liikenneonnettomuusriskiin. Maaseudulla on myös yleensä ottaen vaarallisempia ammatteja esimerkiksi maanviljelyssä, kaivostoiminnassa, kalastuksessa ja metsäteollisuudessa.

Terveydenhuoltopalvelut

Terveydenhuoltopalveluiden pariin pääsemisessä on eroja maaseudulla ja kaupungissa asuvien välillä kaikkialla maailmassa, ilmenee Maailman terveysjärjestön tutkimuksesta. Sen mukaan jopa sellaisissa maissa, joissa suurin osa väestöstä elää maaseudulla, resurssit ja palvelut ovat keskittyneet kaupunkeihin. Kaikissa maissa on vaikeuksia kuljetuksen, kommunikaation, palveluiden ja resurssien suhteen kaukaisemmilla alueilla ja maaseudulla, ja näillä alueilla on aina haasteita terveydenhuoltopalveluiden kanssa.

Terveydenhuoltopalvelut

Mutta jos maalla eläminen ei olekaan terveydelliseltä kannalta niin hyvä asia kuin moni luulisi, ei kaupungissakaan eläminen ole terveyden kannalta paratiisi. Useiden tutkimusten mukaan kaupunkilaiset kärsivät useammin mielenterveysongelmista, kuten masennuksesta, psykooseista ja skitsofreniasta, se huomattavasti todennäköisemmin myös riippuvuudesta huumausaineiden tai alkoholiin. Ei ole kuitenkaan selvää, mikä tekijä kaupunkielämisessä vaikuttaa mielenterveysongelmien kehittymiseen, kertoo Kanadan Montrealissa sijaitsevan McGillin yliopiston psykiatrian, neurologian ja neurokirurgian apulaisprofessori Jens Preusner. Hänen mukaansa syynä saattaa olla melu, liikenne tai kenties kaupungissa kohdattu suurempi sosiaalinen paine, koska ihmiset altistuvat kaupungeissa maaseutua suuremmalle määrälle ihmiskontakteja.

Sosiaalinen stressi

Preusner oli mukana tutkimuksessa, jossa havaittiin, että kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien aivoissa saattaa olla eroja siinä, kuinka ne käsittelevät sosiaalista stressiä, mikä saattaa johtaa suurempaan herkkyyteen skitsofrenialle sekä mielialavaihteluille ja ahdistuneisuudelle. Mutta maalla asuvien vähäisemmälle mielenterveysongelmien riskille on myös löydetty kanadalaistutkimuksessa muita vaikuttajia, kuten vahvempi yhteisöön kuulumisen tunne ja parempi yhteys luontoon. Useimpien mielestä terveysvaikutuksista maaseudun ja kaupungin välillä ei voi kuitenkaan vetää turvallisia johtopäätöksiä yksittäisten tutkimusten mukaan. On olemassa joitain kaupunkeja tai kaupunginosia sekä joitain maaseutualueita tai niiden osia, joissa eläminen on terveellisempää kuin muualla. Yksikään kaupunki tai maaseutukunta eivät ole toistensa kopioita.

Comments are closed.

2018 | Pata Kukko